Erich Frommin 3 pohdintaa rakkaudesta
Kirjassaan Rakkauden vaikea taito Erich Fromm antoi meille suuren inspiraation lähteen, jonka avulla pohtia rakkautta. Kirjailija pystyi näkemään rakkauden taiteena, tunteena, joka meidän kaikkien on mahdollista kokea, mutta joka vaatii huolenpitoa.
Erich Frommin pohdinnat rakkaudesta ovat suhteellisen tunnettuja ja ne synnyttävät sellaisia tärkeitä kysymyksiä kuten: mitä rakastaminen tarkoittaa, miten rakkautta voidaan ylläpitää, onko rakkaus ohikiitävää?
Tämän humanistin, psykologin ja filosofin tekemät havainnot rakkaudesta erottuvat valtavalla kypsyydellään. Hän havainnoi rakkautta taiteena, joka on aiemman oppimisen hedelmä. Hän ymmärsi, että rakkautta on hoidettava ja kasvatettava, jotta rakkauden oppimisen prosessi ei keskeytyisi.
“Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi siitä, että rakkaus on taidetta, aivan kuten eläminen on taidetta; jos haluamme oppia rakastamaan, meidän on edettävä samalla tavoin kuin meidän täytyy edetä, jos haluamme oppia mitä tahansa muuta taidetta, kuten musiikkia, maalausta, puusepäntyötä tai lääketieteen tai tekniikan taidetta.”
– Erich Fromm –
Kypsä rakkaus Erich Frommin mukaan
Tässä pohdinnassa kirjailija tekee eron kypsän rakkauden ja lapsellisen rakkauden välille. Hän kuvailee rakkauden tarpeena ja puhuu toisen ihmisen tarvitsemisesta rakkauden seurauksena:
“Lapsellinen rakkaus noudattaa periaatetta: ‘Rakastan, koska minua rakastetaan.’
Kypsä rakkaus noudattaa periaatetta: ‘Minua rakastetaan, koska rakastan.’
Epäkypsä rakkaus sanoo: ‘Rakastan sinua, koska tarvitsen sinua.’
Kypsä rakkaus sanoo: ‘Tarvitsen sinua, koska rakastan sinua.'”– Erich Fromm –
Tämä periaate kyseenalaistaa tavan jolla olemme yhteydessä toisiin ihmisiin yhteiskunnassamme ja toteaa, että teemme sen enemmänkin tarpeen vuoksi kuin jakaaksemme rakkautemme toisen ihmisen kanssa. Muista, että tunteidesi jakaminen edellyttää sinun olevan yhteydessä heihin, ymmärtävän heitä ja huolehtimaan heistä tavalla, jolla et päädy etsimään ulkoisia tapoja sellaisten tarpeiden tyydyttämiseen, joita et osaa tyydyttää itse.
Rakkauden käyttäminen keinona paeta yksinäisyyttä
Kun käytät rakkautta keinona paeta omaa epämukavuuttasi, olet tuomittu tuhoamaan sen. Jos käytät tätä tunnetta turvapaikkana, jonne voit piiloutua asioilta joita et pysty elämässäsi käsittelemään, pakenet vain itseäsi.
“Rakkaus molemminpuolisena seksuaalisena tyydytyksenä ja rakkaus ‘tiimityöskentelynä’ sekä pelastuksena yksinäisyydestä ovat rakkauden hajoamisen kaksi ‘normaalia’ muotoa nykyaikaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa, rakkauden sosiaalisesti kuvitetussa patologiassa.”
– Erich Fromm –
Tästä rakkauden muodosta tulee patologinen, koska et huolehdi omasta henkilökohtaisesta kehittymisestäsi. Itsesi kuuntelemisen sijaan odotat muiden olevan vastuussa asioista joihin et itse kykene, mutta jotka todella kuuluisivat omalle vastuualueellesi.
Tämä muuttuu heijasteeksi, kun alat nähdä toisissa sitä mitä et voi sietää itsessäsi. Se on lapsellinen tapa välttää vastuu omasta olemassaolostasi. Kun käytät rakkautta työkaluna, pakenemiskeinona itsestäsi, menetät kykysi rakastaa ja olla rehellinen suhteissasi.
Rakkauden aktiivinen energia
Rakkaus on se ylimääräinen energia, joka sinulta jää yli, kun olet kattanut perustarpeesi. Erich Fromm ymmärsi, että tämä energia on mobilisoitava. Ei riitä, että sen vain tuntee, sinun täytyy myös elää sitä, ja tämä on mahdollista vain, jos hoidat ja ruokit sitä.
Jotkut parisuhdevaikeudet ovat väistämättömiä ja jopa tarpeellisia. Jotkut esteet herättävät negatiivisia tunteita, jotka meidän on käsiteltävä. On tärkeää tuntea nämä tunteet ja ymmärtää, että häiriöt syntyvät yleensä, kun asioista ei huolehdita. Tunteet ovat kaikkein intiimeintä ja henkilökohtaisinta kieltämme, ja ne auttavat meitä yhdistymään muiden ihmisten kanssa rehellisemmin.
“Rakkaus, koettuna, on jatkuva haaste; se ei ole levähdyspaikka vaan liikkuva, kasvava, yhdessä toimiva; silloinkin kun kyseessä on harmonia tai ristiriita; ilo tai suru, se on toissijaista sen perustavanlaatuisen tosiasian edessä, että kaksi ihmistä kokevat itsensä olemassaolonsa ytimestä, että he ovat yhtä keskenään vain ollessaan yhtä itsensä kanssa, sen sijaan että pakenisivat itseään.”
– Erich Fromm –
Tästä pohdiskelusta voit päätellä kuinka tärkeää se on, että kaksi ihmistä yhdistyvät toisiinsa oman ydinolemuksensa pohjalta. Vain siten, että heillä on syvä tuntemus toisistaan, pariskunta pystyy rakentamaan vankan perustan, josta rakkaus voi kehittyä. Muista, että on erehdys rakastaa vain paetakseen itseään, koska silloin terveellisen ja vastavuoroisen kohtaamisen ei ole mahdollista kehittyä.