Ergofobia: työn pelko
On olemassa satoja eri fobioita, jotkut ovat tunnetumpia kuin muut. Yksi näistä fobioista on nimeltään ergofobia. Ergofobialle on ominaista irrationaalinen ja ylivoimainen työn pelko.
Ergofobiasta kärsivät ihmiset kokevat korkeaa ahdistusta kun heidän on mentävä töihin. Heidän pelkonsa on niin voimakasta, että heidän on lähdettävä aikaisin. Vakavissa tapauksissa se estää heitä menemästä töihin lainkaan.
Mitkä ovat fobioiden ominaisuudet?
Fobia on voimakasta tai irrationaalista pelkoa vaaratonta esinettä tai tilannetta kohtaan. Tämä sana on peräisin kreikan kielen sanasta phobos, joka tarkoittaa ’’paniikkia’’.
Kreikkalaisessa mytologiassa Fobos oli Areen, sodan jumalan, ja Afroditen, rakkauden jumalattaren poika. Hän oli pakokauhun jumala. Aleksanteri Suuri rukoili Fobosta ennen jokaista taistelua poistaakseen itsestään pelon.
Ergofobia on tarkoin määrätty, selvä fobia. Tällaisista fobioista kärsivät ihmiset kärsivät pelosta ja ahdistuksesta selkeitä asioita tai tilanteita kohtaan. Näitä kutsutaan fobisiksi stimulaattoreiksi. Tämän fobian tapauksessa nämä ärsykkeet liittyvät töihin menemiseen tai töissä olemiseen.
Ergofobialla, aivan kuin muillakin tarkoin määrätyillä fobioilla, on erityisiä ominaisuuksia. Yleisesti ottaen kaikilla tällaisilla fobioilla on samat seuraavat ominaisuudet:
- Pelko tai voimakas ahdistus, johon liittyy tietty esine tai tilanne (esim lentäminen, korkeat paikat, eläimet, neulat, veri, jne.).
- Esine tai tilanne, joka aiheuttaa fobian, tuottaa aina välitöntä pelkoa tai ahdistusta.
- Fobiasta kärsivät ihmiset välttävät tai vastustavat aktiivisesti kyseistä tilannetta tai esinettä pelolla tai voimakkaalla ahdistuksella.
- Pelko tai ahdistus on suhteeton oikeaan vaaraan verrattuna, jota esine tai tilanne, ja sosiokulttuurinen konteksti edustaa.
- Ahdistus, pelko tai välttely aiheuttavat kliinisesti merkittäviä ongelmia. Nämä ongelmat voivat olla työn, sosiaalisen elämän tai muiden toiminnallisesti tärkeiden alueiden yhteydessä.
Ihmisillä on tavallisesti monia tarkoin määrättyjä fobioita. Noin 75 % tällaisen fobian omaavista ihmisistä pelkää enemmän kuin yhtä tilannetta tai asiaa.
Ergofobian erityiset ominaisuudet
Kuka tahansa voi kokea eri tasoista ahdistusta työpaikalla. Töihin liittyvä ahdistus ei ole patologista ja se voi olla myös normaalia. Se riippuu pitkälti siitä, millainen työ on kyseessä. Toisin sanoen näillä tunteilla on suhde työn luonteeseen.
Ergofobiasta kärsivät ihmiset ovat kuitenkin irrationaalisia ja pelkäävät työpaikkojaan liikaa. Tällainen pelko on paljon suurempi kuin mitä tavallisesti työssäkäyvä henkilö kokee. Lisäksi ergofobiasta kärsivät ihmiset tunnistavat, ettei heidän pelkonsa ole rationaalista. He tietävät, että se on suhteetonta tilanteeseen verrattuna.
Ergofobiasta kärsivät ihmiset ovat siis tietoisia siitä, että heidän ahdistuksensa työtä kohtaan on irrationaalinen. Kenenkään ei tarvitse kertoa tätä heille. Tästä huolimatta he eivät voi lakata tuntemasta lamaannuttavaa pelkoa. He eivät kykene hallitsemaan tätä ahdistusta. Pelko ja ahdistus ilmestyvät automaattisesti, kun he kohtaavat uhkaavan ärsykkeen, ja tämän seurauksena he menevät paniikkiin. Ei olemassa juurikaan mitään, mikä voisi auttaa heitä.
Jotta henkilön tila voitaisiin laskea ergofobiaksi, hänen on tunnettava jatkuvaa pelkoa työtä kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hän pelkää työtä aina, huolimatta siitä että työpaikka tai työ muuttuu.
Toinen ergofobian ominaisuus on välttely. Ergofobiasta kärsivä henkilö yrittää välttää työhön liittyviä ärsykkeitä keinolla millä hyvänsä. Pahimmassa tapauksessa henkilö voi menettää työpaikkansa.
Ergofobian aiheuttajat
Ergofobia kehittyy samoin mekanismein kuin muutkin määrätyt fobiat. Eräs tekijä voi olla vaikkapa negatiivinen tai traumaattinen kokemus työpaikalla. Mutta tämä ei ole ainoa syy. Fobiat voivat olla myös ’’opittuja’’ muiden mekanismien välityksellä.
Fobia voi kehittyä joko suoraan tai epäsuoraan. Kehittyminen on suoraa kun yksilöllä on joitain negatiivisia kokemuksia itsestään. Kehittyminen on epäsuoraa kun hän joutuu todistamaan jonkin traumaattisen tapahtuman, tai kun joku kertoo hänelle tällaisesta tapahtumasta. On kuitenkin todennäköistä, että ergofobiasta kärsivällä henkilöllä on suora ehdollistava kokemus.
Ehdollistava kokemus on yhteys kahden ärsykkeen välillä. Kun ärsyke 1 tapahtuu, ärsyke 2 ilmestyy. Ergofobian tapauksessa ärsyke on pelottava kokemus työpaikalla. Tämän seurauksena henkilö yhdistää työpaikkansa negatiiviseen kokemukseen.
Tämän seurauksena työpaikkaan liittyvä ärsyke saavuttaa negatiivisia ominaisuuksia huonosta kokemuksesta. Joten joka kerta kun henkilö kohtaa jotain työhön liittyvää, hän reagoi ahdistuksella. Tämä voi tarkoittaa levottomuutta, pelkoa, katastrofisia ajatuksia, hikoilua, jne.
Koska yksilö haluaa välttää tai paeta näitä ahdistusreaktioita, hän alkaa välttämään kaikkea työpaikkaan liittyvää. Joka kerta kun hän onnistuu välttämään tai pakenemaan, hän tuntee olonsa paremmaksi. Tämän seurauksena hän oppii, että välttäminen tai pakeneminen tarjoaa hänelle rauhaa ja hyvinvointia.
Onko ergofobiaan olemassa parannusta?
Ergofobian hoito, aivan kuin muidenkin tarkoin määrättyjen fobioiden hoito, on melko täsmällistä. Mitä tahansa fobiaa varten hoito on tavallisesti alistushoitoa reaktionehkäisyllä. Jos alistamme itsemme ärsykkeelle, voimme laskea ahdistusta ja rikkoa tämän yhteyden, josta aikaisemmin puhuimme.
Uskotko kärsiväsi ergofobiasta? Jos uskot, suosittelemme sinua käymään psykologilla. Etsi itsellesi asiantuntija, joka on erikoistunut fobioihin. Hän tarjoaa askeleita joita seurata, jotta voit palautua takaisin normaaliin tilaan. Hän auttaa sinua menemään töihin ilman ongelmia, aivan kuin joskus aikaisemminkin.