Carl Jung ja astrologia psykoanalyysissä

Sveitsiläinen psykiatri Carl Jung oli ensimmäinen, joka käytti astrologiaa psykoanalyysissä. Hän edusti samaa psykoanalyyttistä koulukuntaa kuin Sigmund Freud. Carl Jung käsitteli astrologiaa ja muita aiheita, joita monet pitivät pikemmin taikana kuin tieteenä. Tästä huolimatta hänen asettamansa hypoteesit ovat syvällisiä ja mielenkiintoisia. Hänen tutkimustensa pohjalta syntyi jopa kokonainen koulukunta, joka on vielä nykyäänkin elinvoimainen.

Jungin mielestä astrologiassa yhdistyy vanha psykologinen tietämys. Kaksitoista eläinradan merkkiä ovat kuin kokoelma ihmistyyppejä. Ne määrittävät Jungin arkkityypit, psykologiset mallit jotka ilmenevät kollektiivisessa alitajunnassa.

Jung oli varma siitä, että jokaisella henkilöllä on synnynnäinen taipumus olla sellainen kuin hän on todellisuudessa. Hänen mukaansa ihmisen ominaisuudet eivät ole omaksuttuja vaan ne ovat pikemminkin myötäsyntyisiä.

Nimenomaan tässä voimme havaita astrologian vaikutuksen Jungin psykoanalyysiin. Astrologit ovat sitä mieltä, että kullakin ihmisellä on syntymästään alkaen taipumus elää ja toimia tietyllä tavalla.

Synkronisiteetti tai astrologia Jungin psykoanalyysissä

C. G. Jung kehitti synkronisiteetin käsitteen teoriassaan. Tämä on nimenomaan se hypoteesi, joka liittää astrologian psykoanalyysiin.

Synkronisiteetti viittaa tapahtumiin, jotka rinnakkain tapahtuessaan luovat merkitsevän yhteensattuman. Ne tapahtuvat samanaikaisesti, mutta eivät näennäisesti liity toisiinsa. Tästä esimerkkinä voidaan mainita jonkin epätavallisen, kuten lepakon ajatteleminen, minkä jälkeen henkilö näkee lepakon ikkunassa.

Jungin mielestä nämä yhteensattumat noudattelevat tiettyjä näkymättömiä ketjuja, jotka yhdistävät kaiken toisiinsa. Tämä käsitys on yhteensopiva astrologian periaatteiden kanssa. Tämän näkemyksen mukaan on olemassa näkymättömiä voimia, jotka kantautuvat jostakin universumista. Nämä voimat sekaantuvat jatkuvasti toisiinsa ja saavat aikaan tapahtumia jonkun henkilön elämässä.

Huomaamme tässä, miten selkeästi astrologia vaikuttaa Jungin psykoanalyysiin. Sen mukaan tuntematon universaalinen maailmanjärjestys tulee ilmi tietyssä tilanteessa.

Universumin liikkeet johtavat konkreettisiin tapahtumiin jonkun henkilön elämässä. Tämä saattaa vaikuttaa jossain määrin epätieteelliseltä käsitykseltä, mutta kvanttifysiikka on myös tarkastellut vastaavanlaisia hypoteeseja.

Carl Jung kutsuu astrologiaa “intuitiiviseksi metodiksi”. Hän julisti monta kertaa tarkastaneensa, että tietyt psykologiset tilat tai tietyt tapahtumat korreloivat planetaaristen liikkeiden kanssa. Hänen mukaansa “Erityisesti silloin, kun Saturnus ja Uranus olivat kuvioissa mukana“, hän kertoi vuonna 1954 antamassaan haastattelussa.

Astrologit ja Jung

Astrologit ovat samaa mieltä monien Jungin käsitysten kanssa. Heidän mukaansa on olemassa näkymättömiä voimia, jotka antavat merkityksensä kaikelle mitä tapahtuu.

“Voima, joka liikuttaa aurinkoa ja tähtiä on sama, joka liikuttaa ihmissielua”, lausui kuuluisa espanjalainen astrologi Lluís Gisbert.

Astrologian vaikutus näkyy siis psykoanalyysissä, mutta seurauksia ilmenee myös toiseen suuntaan. Monet astrologit perehtyvät Jungin ajatuksiin kehittääkseen omia tulkintojaan.

Yksi hyvin erityinen Jungin psykologian kannattaja on sveitsiläissyntyinen filosofian ja psykologian professori Richard Tarnas. Hän on sikäli erityinen akateeminen tutkija, että hän on Harvardin yliopistosta valmistunut filosofi mutta myös psykologi ja astrologi. Hän selittää päätyneensä astrologiaan työskenneltyään Jungin kirjoitusten parissa. Hänen alkuperäinen lähestymistapansa oli ennen kaikkea empiirinen.

Richard Tarnas oli hämmästynyt havaitessaan, että Galileon, Einsteinin ja Darwinin astrologiset kartat olivat keskenään hyvin samankaltaiset.  Lisäksi hän havaitsi, että planeetat olivat ryhmittyneet samalla tavalla Ludwig van Beehovenin konsertin ja Jimi Hendrixin ikimuistoisimman esiintymisen aikana.

Yksi lause kokoaa yhteen hänen näkemyksensä: “Psyykeesi on kosmoksen vaikutuksen tulosta.”

Epämukava suhde

Lähes kaikki psykoanalyytikot kyseenalaistavat astrologian vaikutuksen psykoanalyysiin. He näkevät sen vain kuvitteellisten myyttien ja legendojen kokoelmana, jolta puuttuu tieteellinen validiteetti.

Itse asiassa klassinen psykoanalyysi perustuu ajatukseen, että ihmiset pystyvät itse vaikuttamaan kohtaloaan eikä sattumalla ole osuutta asiaan.

Toisaalta jotkut asettavat kyseenalaiseksi ankaran kartesiolaisen rationaalisuuden, joka on asetettu tietämykselle. He sanovat, että ei ole yhtä vaan monia tapoja tavoittaa totuutta ja että rationaalinen, tieteellinen totuus on vain yksi niistä.

Kaikesta tästä huolimatta astrologiaa käytetään edelleen psykoanalyysissä tai ainakin jungilaisessa koulukunnassa. Sekä jungilaisen koulukunnan seuraajat että astrologit lähestyvät jopa kvanttifysiikkaa.

He vakuuttavat, että on tulossa esiin uudenlaista viisautta, joka haastaa rationaaliset lait. On mielenkiintoista seurata, jos niin tapahtuu.