Albert Einsteinin aivojen salaisuudet
Yhdysvaltalainen patologi Thomas Harvey varasti Albert Einsteinin aivot vuonna 1955 tälle tekemänsä ruumiinavauksen jälkeen. Sen jälkeen Albert Einsteinin aivojen salaisuudet olivat hyökkäävän tieteellisen uteliaisuuden kohteena. Monet ihmiset halusivat saada tietää tämän kuuluisan fyysikon nerokkuuden salaisuudet. Toiset sitä vastoin eivät nähneet mitään hyvää siinä, että hänen aivonsa varastettiin. Oli niin tai näin, Albert Einsteinin aivoista tehtyjen tutkimusten tulokset olivat varsin paljastavia.
Totuus on, että jotkut tieteellisen maailmanhistorian tosiseikat ovat samalla kertaa sekä arveluttavia että kiehtovia. Seuraavassa tarinassa on epäilemättä joitakin traagisia piirteitä, mutta tämä tarina on myös osoitus ihmisten palavasta halusta saada lisätietoa omasta lajistaan. Ihmiset haluavat tietää, mitkä Albert Einsteinin aivojen ominaisuudet tekivät niistä kykeneväiset muuttamaan maailmaa joissakin asioissa. Einsteinin aivot ovat samalla myös varteenotettava väline, jonka avulla voimme saada selville poikkeuksellisia asioita.
Albert Einstein oli suhteellisuusteorian luojana yksi heistä, jotka kykenivät muuttamaan maailmaa jossakin suhteessa. Albert Einstein oli myös ikoni ja mediahahmo, jolla oli suuri sosiaalinen merkitys. Einstein oli itse hyvin tietoinen tästä asiasta ja antoi hyvin tarkat ohjeet siitä, mitä hänen jälkeensä jäävien oli määrä tehdä hänen kuolemansa jälkeen. Einstein halusi näissä menettelyissä korostettavan tahdikkuutta ja yksityisyyttä. Hän halusi tulla polttohaudatuksi ja määräsi, että hänen tuhkansa ripoteltaisiin jokeen. Vasta tämän jälkeen hänen kuolemastaan voitaisiin ilmoittaa tiedotusvälineille.
Jokin kuitenkin meni pieleen tässä suunnitelmassa. Kukaan ei ottanut huomioon lähes uskomatonta tekijää, joka oli patologi Thomas Harvey. Hän teki Albert Einsteinin aivoille patologisen operaation ruumiinavauksen jälkeen. Tämän seurauksena tapahtui se, mitä tämä karismaattinen fyysikko ei olisi koskaan halunnut. Hän ei halunnut tulla kunnioitetuksi reliikkinä.
Mies, joka halusi tutkia Albert Einsteinin aivot
Yhteensattumalla ja tilaisuudella oli osuutensa tässä tarinassa. Einstein kuoli 76 vuoden iässä 18. huhtikuuta 1955 sen jälkeen, kun hänelle tapahtui vatsan aortan aneurysman repeytyminen. Muutama päivä sen jälkeen hänen ruumiinsa poltettiin. Hänen perheensä oletti lukevansa lehdistä pelkästään hänen kuolemastaan, mutta he yllättyivät lukiessaan myös jotakin ennalta odottamatonta. The New York Times uutisoi, että ydinfyysikon aivot oli irrotettu ennen hänen kuolemaansa tieteellistä tutkimusta varten.
Henkilö, joka oli vastuussa tästä toimenpiteestä, oli Albert Einsteinin patologi, tohtori Thomas Harvey. Ihmiset kertoivat, että hän oli yksi Einsteinin suurimmista ihailijoista. Harvey oli myös tunnettu jakautuneesta persoonallisuudestaan. Hän oli yhtäältä äärimmäisen sisäänpäin kääntynyt mutta toisaalta pakkomielisen perusteellinen tiedemiehenä. Einsteinin ruumiinavauksen suorittaminen oli hänelle onnekas tilaisuus, jota hän ei halunnut jättää hyödyntämättä.
Albert Einsteinin aivot kellarissa
Tohtori Harvey irrotti Albert Einsteinin aivot hyvin huolellisesti hänen ruumiistaan. Hän punnitsi ne, leikkasi ne osiin ja laittoi ne useisiin lasipurkkeihin. Sitten hän asetti ne turvallisesti oman talonsa kellariin. Koska Harvey ei ollut neurologi, hänen tavoitteensa oli yhtä aikaa sekä naiivi että kunnianhimoinen. Hän halusi koota yhteen maailman parhaat neurologian asiantuntijat, jotta he voisivat tutkia Albert Einsteinin aivot yksityiskohtaisesti. Harveyn tavoitteena oli julkaista Albert Einsteinin aivoista tehdyt löydökset niin pian kuin mahdollista maailman vaikutusvaltaisimmissa julkaisuissa ja tulla siten itsekin kuuluisaksi tutkijaksi.
Harveyn suunnitelma ei kuitenkaan sujunut ollenkaan niin kuin hän halusi. Ensimmäinen asia joka tapahtui oli se, että hän menetti senhetkisen työnsä. Tieteellinen yhteisö kritisoi häntä voimakkaasti ja rankaisi häntä hänen toiminnastaan. Harveyn lupaava ura yhdysvaltalaisessa Princetonin yliopistossa oli tämän johdosta uhattuna. Jopa hänen vaimonsa jätti hänet. Albert Einsteinin aivojen varastaminen ja se kammottava tosiasia, että hän säilytti niitä kellarissaan, ei vaikuttanut tieteelliseltä eikä eettiseltä menettelytavalta.
Vaikka se vaikuttaakin erikoiselta käänteeltä, hänen saamansa ainoa kannustus jatkaa tutkimustyötään tuli Albert Einsteinin pojalta Hans Albertilta. Vaikka Einsteinin poika oli ollut aluksi loukkaantunut ja pahastunut, hän antoi Harveyn työlle loogiset perustelut. Hans Albert oli sitä mieltä, että Albert Einstein halusi aina kannattaa tieteellistä edistystä. Sen tähden Harveyllä olisi Einsteinin perheen suostumus, jos Albert Einsteinin aivojen analysoiminen edistäisi jotenkin tieteellistä yhteisöä. Thomas Harveyn tutkimustyö sai tämän perusteella jatkua.
Albert Einsteinin aivojen analysoinnin tulokset
Albert Einsteinin aivojen tuloksista saatiin ensimmäiset tulokset vasta vuonna 1975, ja tämä työ on edelleen kesken. Tiedeyhteisön suhtautuminen Harveyn tutkimukseen muuttui ratkaisevasti sen jälkeen, kun Hans Albert oli antanut suostumuksensa hänen tutkimustyölleen. Harveylle tulvi sen jälkeen puhelinsoittoja, haastattelupyyntöjä ja jopa mainetta. Tämän seurauksena toimittajat leiriytyivät hänen puutarhaansa. Arvossapidetty Science –aikakauslehti ja maailman parhaat neuroanatomistit olivat häneen yhteydessä.
Harveyn keräämät 200 diakuvaa, jotka muodostivat 240 lohkoa ja 12 sarjaa, alkoivat vihdoinkin tuottaa tulosta.
Mitä erikoista oli maailman kiinnostavimmissa aivoissa?
Ensimmäinen asia, joka oli huomattavaa Albert Einsteinin aivoissa oli niiden koko. Hänen aivonsa olivat tavallista pienemmät.
- Kalifornian yliopisto Berkeleyssä julkaisi tutkimustuloksensa vuonna 1985. He tarkastelivat gliasoluja eli keskushermoston hermotukisoluja sisältäviä näytteitä. Gliasolut toimivat neuronien tukena ja auttavat aivoja tiedon käsittelemisessä. Tutkimukset paljastivat, että Albert Einsteinilla oli pienempi määrä gliasoluja, mutta hänen aivojensa gliasolut olivat tavallista isompia.
- Vuonna 1996 yhdysvaltalainen Alabaman yliopisto Birminghamissa julkaisi artikkelin Einsteinin etuotsalohkosta. Tulosten mukaan tämä osa hänen aivoistaan oli kehittyneempi. Tämä osa on vastuussa avaruudellisesta hahmottamisesta ja matemaattisesta ajattelusta.
- Vuonna 2012 yhdysvaltalainen antropologian professori Dean Falk tutki Albert Einsteinin aivoista otettuja valokuvia. Hän teki hämmentävän huomion Albert Einsteinin aivoista. Einsteinilla oli ylimääräinen aivopoimu keskellä aivojen otsalohkoa. Yleensä ihmisillä on kolme aivopoimua, mutta Albert Einsteinilla oli ylimääräinen harjus otsalohkossaan. Asiantuntijoiden mukaan tämä aivojen osa liittyy suunnitteluun ja työmuistin käyttöön.
- Albert Einsteinin aivojen päälakilohkot olivat epäsymmetriset. Normaalisti aivopuoliskojen päälakilohkot ovat symmetriset. Albert Einsteinin päälakilohkossa näkyi niin sanottu Oomega-merkki. Tämä ominaisuus liittyy muusikkoihin, jotka soittavat viulua ja jotka ovat sen lisäksi vasenkätisiä, kuten Albert Einstein oli.
- Vuonna 2013 edellä mainittu antropologi Dean Falk tutki Albert Einsteinin aivojen aivokurkiaista. Hän havaitsi, että Einsteinin aivojen aivokurkiainen oli paksumpi kuin yleensä. Tämä lienee mahdollistanut paremman viestinnän hänen aivopuoliskojensa välillä.
Tutkimuksen johtopäätökset
Vaikka nämä tutkimustulokset näyttävät silmiinpistäviltä, emme voi jättää huomioimatta niihin liittyvää olennaista näkökohtaa. Professori Terence Michael Hines Pacen yliopistosta New Yorkista on hyvin tunnettu neurologi. Hän tutki myös Albert Einsteinin aivoja ja huomautti, että useimmat tutkijat jotka analysoivat Albert Einsteinin aivoja, pitivät alkuoletuksenaan sitä, että he tutkivat neron aivoja. Kaikki tutkijat yrittivät selvittää, mitä poikkeuksellisia erityispiirteitä Albert Einsteinin aivoissa oli. Tohtori Hines ei kuitenkaan havainnut ratkaisevaa eroavaisuutta Albert Einsteinin aivoissa.
Tohtori Hines huomauttaa, että kunkin ihmisen aivoissa on jotakin poikkeuksellista. Aivomme ovat tulosta siitä, mitä teemme elämämme aikana. Joskus niinkin yksinkertaiset seikat, kuten jonkin soittimen soittaminen tai luovan työn harjoittaminen järjestelee aivojen osat jollakin erityisellä tavalla.
Se, mikä oli luonteenomaista suhteellisuusteorian luojalle, oli hänen monipuolisuutensa. Sen lisäksi että Albert Einstein oli älykäs fyysikko, hän puhui useita kieliä ja soitti monia soittimia. Monet epäilivät, että hänellä saattoi olla Aspergerin syndrooma. Kaikki nämä tekijät vaikuttivat osaltaan siihen, että hänen aivoistaan tulivat kehittyneet ja erikoistuneet, vaikka ne olivatkin hieman pienet kooltaan.
Tieteellinen yhteisö haluaa analysoida seuraavaksi hänen DNA:taan. Kunnioitus Albert Einsteinin elämäntyötä kohtaan saa aikaan hänen persoonaansa kohdistuvan tiedonnälän, joka ei tunnu saavuttavan loppuaan.