5 tapaa, joilla mielesi pettää sinua kun sydämesi on murtunut
Sydämet voivat murtua aivan yhtä helposti kuin luutkin. Kun tämä tapahtuu, tavallisesti mielesi pettää sinut. Se vetää sinut mukaan epätoivoon ja se vakuuttaa sinua takertumaan kaikkein pienimpään toivoon sovinnosta. Vähä vähältä sydämesi kuitenkin avaa silmänsä todellisuudelle ja mielesi alkaa palaamaan normaaliin tilaan. Siihen tilaan, jossa me teemme sopimuksen itsemme kanssa arvokkuudella, jotta voimme kulkea suruprosessin läpi meidän murtunutta sydäntämme hoivaten.
Murtuneet sydämet ovat tavallinen asia joka puolella ympärillämme, mutta me emme kuitenkaan koskaan totu siihen täysin. 70-luvulla yksi menestyksekkäimmistä kappaleista oli Bee Geesin teos, joka sisälsi sanat: “Kuinka voimme parantaa murtuneen sydämen? Kuinka voimme lopettaa sadetta satamasta alas, kuinka voimme estää aurinkoa paistamasta?” Näistä sanoista me voimme nähdä pienen epätoivon henkäyksen. Nämä sanat näyttävät kertovan meille, että rakkauden menetys saa aikaan haavan joka ei koskaan parane.
”On parempi rakastaa ja menettää, kuin olla koskaan rakastamatta.”
–Alfred Lord Tennyson-
Eräs asia, josta sosiaalipsykologit ovat usein huomauttaneet, on että keskimäärin ihmiset pelkäävät sosiaalista tai psyykkistä kipua paljon enemmän kuin fyysistä kipua. Esimerkiksi ajatus siitä että me rikkoisimme luumme ei pelota meitä niin paljon kuin ajatus siitä että kokisimme pettymyksen, meitä petettäisiin, tai että kokisimme psyykkisen romahtamisen.
Meidän kehomme tietää mitä tehdä ja kuinka reagoida fyysiseen vammaan tai tulehdukseen. Mutta kun parisuhde hajoaa, meidän kehomme ja mielemme kokevat täydellisen tukoksen. Asiantuntijat kertovat meille, että meidän aivomme tulkitsevat tällaisen erottamisen eräänlaisena palamisena. Aivot tuntevat psyykkistä kipua samalla tavalla kuin fyysistä kipua, mutta erona on se, että me emme tiedä kuinka korjata tämä emotionaalinen haava. Siksi meidän mielemme lankeaa ristiriitaisuuksien sekoitukseen, vääriin toivomuksiin ja merkityksettömiin perusteluihin.
Kuinka mielesi pettää sinua kun sydämesi on murtunut?
Mielesi pettää sinua, vaikkakin tahattomasti. Se tekee näin, sillä se on haavoittunut, kadoksissa ja edelleen kiinni murtuneessa sydämessäsi. Sydämessä, joka ei tiedä kuinka käsitellä hylkäystä kovin hyvin, tai kuinka sanoa hyvästit rakkaudelle joka oli sinulle kaikki kaikessa.
Kun tämä tapahtuu, me olemme lukittuna monimutkaiseen puolustusmekanismien verkostoon, joka yrittää kieltää kaiken tapahtuneen. Ja aivan kuin tämä ei olisi tarpeeksi, jopa sitäkin hienostuneempi ja entistä haitallisempi prosessi tapahtuu aivoissamme.
Meidän aivomme aktivoivat toissijaisen somatosensorisen aivokuoren sekä posteriorisen selkäinsulin. Nämä rakenteet yhdistyvät fyysiseen kipuun. Kuten me olemme aikaisemmin huomauttaneet, me koemme emotionaalista kipua samalla tavalla kuin me koemme fyysistä kipua. Kaikki tämä tarkoittaa sitä ettemme emme voi ajatella selvästi, ja sitä että petämme itseämme. Tarkastellaanpa seuraavaksi miten tämä prosessi tavallisesti toimii.
Kun mielesi pettää sinua, se tekee tämän tahattomasti, sillä siihen sattuu.
1. Olen menettänyt elämäni tärkeimmän ihmisen
Psyykkinen kipu saa aikaan ahdistusta, ja ahdistus etsii turvapaikkaa joka paikasta missä se voi rypeä epätoivossa. Tässä vaiheessa on tavallista että mieleen ilmaantuu haitallisia ajatuksia kuten, ”olen menettänyt elämäni tärkeimmän ihmisen, sen ainoan joka voi mahdollisesti tehdä minut onnelliseksi.”
Sinun mielesi pettää sinua, se ottaa sinut vangikseen. Elämäsi tärkein henkilö on sinä itse. Entinen kumppanisi oli tärkeä osa elämässäsi, mutta tämä osa on nyt päättynyt, ja tämä asia sinun on hyväksyttävä.
2. Olen tehnyt jotain väärin, voin muuttua!
Kieltäminen on osa taistelua, ja tässä me tartumme siihen kuin hukkuva oljenkorteen. On tavallista että syytämme itseämme ja kerromme itsellemme laiminlyöneemme parisuhdetta, että olemme tehneet jotain väärin, mutta että se voidaan vielä korjata.
Tässä vaiheessa me yritämme melkein pakkomielteisesti vakuuttaa toisen henkilön siitä, että meidän on yritettävä uudestaan. Puhtaalta pöydältä aloittaminen, alkuun palaaminen. Sillä se mitä meillä oli, sitä ei saisi heittää menemään noin vain. Jälleen kerran mielesi pettää sinua. Sydämesi on loukkaantunut, ja hyvät tarkoituksesi sokaisevat sinut. Sinun on vain hyväksyttävä se kylmä todellisuus – entinen kumppanisi ei rakasta sinua enää, eikä tarinassa ole olemassa toista tuotantokautta.
3. Pakkomielle muodostaa yhteys ja ottaa yhteyttä
Me elämme aikakautta, jossa välitön kommunikointi, välitön apu sekä kyvyttömyys suvaita minkäänlaista turhautumista ovat normaalia. Kuinka voin hyväksyä sen, ettei rakkaani lähetä minulle enää viestejä? Kuinka muka voin ymmärtää, että hän on estänyt pääsyni hänen sosiaaliseen mediaansa, eikä hän halua olla enää missään tekemisissä kanssani?
Mielemme yrittää keksiä tuhansia tekosyitä selittää sitä hiljaisuutta, sitä torjuntaa tai sitä kuinka kauan hänellä kestää vastata. Kaiken lisäksi mielemme yrittää jopa suunnitella tuhansia strategioita kyetäkseen saamaan viimeisen viestin tai viimeisen epätoivoisen pyynnön perille. Nämä tuhoisat dynamiikat säilyvät kunnes meidän arvokkuutemme kertoo meille, että liikaa on liikaa. Ja sitten vihdoin teemme ne välttämättömät asiat parantuaksemme, kuten eksän yhteystietojen poistaminen puhelimestamme ja sosiaalisesta mediasta.
Joskus kun joku lähtee, meidän maailmamme vaikuttaa tyhjältä.
4. Minun elämäni ei koskaan tule olemaan ennallaan
Tämä toteamus on totta. Meidän elämämme ei tule enää olemaan samanlaista sen jälkeen kun me olemme kärsineet tämän psyykkisen hajoamisen. Mutta sinun mielesi pettää sinut jälleen, ja tavallisesti se kuiskaa ettet enää koskaan tule olemaan onnellinen. Se kertoo sinulle ettet ansaitse uutta rakkautta, että pilaat kaiken mihin kosket, etkä koskaan löydä sellaista henkilöä joka on juuri jättänyt sinut. Tämän kaltaiset ajatukset ovat absurdin kidutuksen muoto. Elämäsi ei tietenkään tule olemaan samanlaista. Se tulee olemaan erilaista, se tulee olemaan uutta ja paljon parempaa, sillä meidän vierellämme ei ole enää henkilöä joka ei rakasta meitä. Tai ehkä hän rakastaa, mutta ei oikealla tavalla.
5. Minun on tiedettävä syy, miksi hän lakkasi rakastamasta minua
Onko olemassa mitää selvää, objektiivista ja konkreettista syytä, miksi me lakkaamme rakastamasta jotakuta? Ehkä joissakin tapauksissa, mutta useimmiten ei. Me voimme muuttua tästä jopa pakkomielteisiksi, jopa epätoivoisiksi, mutta joskus rakkauden liekki sammuu ilman että me todella tiedämme miksi. Voi olla että asiaan liittyy muita ihmisiä, tai sitten voi olla monia pieniä asioita jotka saavat aikaan jotain suurta.
Yleensä eroja ei voida muuttaa sanoiksi. Näissä tapauksissa ainoa tie eteenpäin on hyväksyntä ja rehellisyys. Meidän puoleltamme hyväksyntä ja rehellisyys sen ihmisen puolelta joka lakkasi rakastamasta meitä, joka rohkeudellaan tekee selväksi että takaisin ei ole paluuta ja että parisuhteella ei ole tulevaisuutta.
Lopuksi, me tiedämme ettemme voi aina luottaa mieleemme kun meidän sydämemme on murtunut. Yleensä tunteet ja järkeily ovat osa taistelua. Jos me hyväksymme sen mitä on tapahtunut, se voi tuoda järkeä ympärillämme olevaan kaaokseen. Vähä vähältä me alamme luomaan tietämme kohti itsetuntomme suojaa. Ja siellä me aloitamme herkän, mutta olennaisen sydämemme parantamisen.