Kuinka soveltaa käänteistä psykologiaa?
Olet varmasti jossain vaiheessa elämääsi käyttänyt käänteistä psykologiaa toiseen ihmiseen, vaikket ollut sillä hetkellä tai vielä nykyäänkään välttämättä tietoinen sen sisään kätkeytyvästä voimasta. Käytännössä katsoen se tarkoittaa sitä, että asetut yhdelle kannalle kiistassa, jolloin toinen osapuoli asettautuu vastakkaiselle puolelle.
Vastakkaisen mielipiteen omaksumisessa erityisesti teinit ovat mestareita. Kun varttuva ihminen vasta muodostaa omaa persoonaansa ja identiteettiään, juurikin ehdollistaminen tai ohjeita suoltava aikuinen ovat asioita, jotka saavat heidän pinnansa kireälle. Siispä tuota tunnetta välttääkseen he usein pyrkivät tekemään juuri päin vastoin kuin mitä heiltä siinä tilanteessa odotetaan, vaikka heidän sydämensä oikeasti sanoisikin, että ehdotettu vaihtoehto on todellisuudessa se kaikkein paras vaihtoehto.
Kyseessä ei kuitenkaan todellakaan ole pelkästään teinien tapahtuva ilmiö. Vaikka se esiintyisikin vähemmän voimakkaana ja harvemmin, on ihmisille tavanomaista pyrkiä pitämään kiinni eriävästä, valtavirrasta poikkeavasta ajattelutavasta läpi aikuiselämän.
Otetaanpa esimerkiksi 5-vuotias poika, joka kieltäytyy syömästä vihanneksia lautaseltaan. Vaadit häntä syömään loppuun kaiken, mitä lautaselle on laitettu, mutta se tuntuu kaikuvan kuuroille korville: hän ei suostu millään syömään porkkanoitaan tai kesäkurpitsan palasiaan. Mikäli jatkat hiostamista ja nalkutat häntä syömään kaiken, tulee tilanne päättymään huonosti. Sinä tulet antamaan periksi ja hän päätyy juoksemaan iloisena ja tyytyväisenä leikkiensä pariin.
Asia ei ole niin yksinkertainen, että lasta vain voisi kieltää syömästä niitä. Hän kävelisi tilanteesta pois ja me joutuisimme syömään pöytään jääneet ruuantähteet omiin suihimme. Siispä tilanteeseen kannattaa valmistautua etukäteen ja saada vihannekset näyttämään puoleensavetävämmiltä: muokkaa niitä siten, että ne näyttävät täysin lattean ja tylsän vastakohdalta: tee niistä hauskoja suupaloja, jotka tekevät ruokailusta viihdyttävän elämyksen.
Tällä tavalla sovellamme käänteisen psykologian periaatteita muuttamalla ruuan ulkonäköä, jotta se näyttäisi puoleensavetävämmältä. Kaikki meistä ovat joskus olleet elämänsä aikana tilanteessa, jossa uteliaisuus herää juuri siksi, että tietää jonkun asian olevan kielletty. Tätä tapahtuu yhtä lailla niin aikuisten kuin lastenkin keskuudessa, sillä vanhemmilla on tapana kieltää lapsiaan tekemästä asioita, joita he itse aiemmin pitivät huikean hauskoina.
Toinen syy ryhtyä eräänlaiseksi vastarannankiiskiksi saattaa kummuta itsevarmuudesta, jota henkilö tuntee tietyssä tilanteessa. Mikäli tunnet olosi epävarmaksi ja joku yllyttää sinua ottamaan riskin, tulet mitä luultavimmin toimimaan tavanomaisemmalla tai vähemmän valtavirrasta poikkeavalla tavalla.
Vastaavasti toisinpäin tuntiessamme olomme itsevarmaksi, on meillä tapana harkita suuremman riskin sisältävää vaihtoehtoa paljon todennäköisemmin juurikin silloin, kun joku yrittää saada meidät valitsemaan turvallisemman tien.
Siispä vastakkaiselle puolelle asettautuminen näissä tapauksissa ei yleensä määrittele sitä, kummalle puolelle ihminen lopulta asettautuu, mutta se kuitenkin todistetusti vaikuttaa suuresti siihen, kummalle puolelle henkilö kallistuu vahvasti tehdessään päätöstä.
https://www.youtube.com/watch?v=dSdsg-yFmJE
Kenties aiemmin annettu esimerkki lapsesta, joka kieltäytyy syömästä lautasellaan olevia vihanneksia, on hyvin yksinkertainen. On kuitenkin huomioitava, että käänteistä psykologiaa käytetään erittäin usein myös muun muassa liike-elämässä.
Otetaanpa toinen esimerkki: yritys tarjoaa vapaaehtoisia kursseja työntekijöilleen. Koska kursseja järjestetään vasta heidän töidensä jo loputtua, ei kukaan kuitenkaan ilmoittaudu niille. Siispä yrityksen johtaja ilmoittaa työntekijöille, että seuraavasta kuusta alkaen kurssien määrä leikataan puoleen ja että resurssit tarjota niitä tulevat loppumaan.
Tämän strategisen siirron myötä yritys ei todellisuudessa aio poistaa kursseja tarjonnastaan, vaan tarkoituksena on saada työntekijät tajuamaan, että heillä on arvokkaita resursseja käytettävissään, ja että mikäli kukaan ei käytä niitä hyödykseen, tullaan ne poistamaan valikoimasta kokonaan. Eihän kukaan halua menettää mitään sellaista, jolla on arvoa, vaikka saattaisikin olla niin, ettei ihminen ollut ymmärtänyt asian todellista arvokkuutta ja hyötyä sillä hetkellä kun se hänelle suotiin.
Käänteisen psykologian soveltamisen kolme vaihetta
Kyse ei luonnollisestikaan ole siitä, että “kieltäisimme asioita” koko ajan elämässä, jotta saisimme muut ihmiset tekemään mitä haluamme. On olemassa tiettyjä “ehtoja”, jotka estävät manipulointia muuttumasta ikäväksi tavaksi:
1 – Kehen sitä sovellat ja miksi?
Vastaa tähän kysymykseen ennen kuin kokeilet käänteisen psykologian tekniikkaa. Mikäli päämääränäsi on saada lapsi pukeutumaan nopeasti ennen kouluunlähtöä tai saada hänet lopettamaan television tapittaminen, niin anna palaa, mutta mikäli tarkoituksenasi on vakuuttaa asiakkaasi ostamaan myynnissä oleva uusi tuote, saatat ehkä haluta miettiä asiaa uudemman kerran.
2 – Mitä vaikutuksia sillä voi olla?
Mikäli vapautat lapsesi kotitöistä, mutta hän päätyy lopulta kuitenkin tekemään ne, hyvin menee. Mutta toisinaan suunnitelmasi ei kuitenkaan päädy toimimaan odotetulla tavalla, jolloin lapsesi vastaa kiitollisella ja iloisella äänellä: “loistojuttu, nyt voinkin sitten ryhtyä taas pelaamaan videopelejä.”
3 – Kuinka vapaaksi kyseinen henkilö haluaa tuntea itsensä?
Mitä suurempi hänen itsemääräämisen tarpeensa on (tarve saada tuntea, että hänen tekemänsä päätökset perustuvat hänen omiin tahtotiloihinsa), sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän tulee kulkemaan eri polkua kuin sitä, jota hänelle ehdotimme. Esimerkkinä mainittakoon sellainen ihminen, joka ei mielellään ota vastaan käskyjä muilta ihmisiltä. On hyvin epätodennäköistä, että tällaiseen ihmiseen käänteisen psykologian soveltaminen tepsisi loistavasti.