Naiset ja masennus

Naisena maailman feminiinen osuus on aina kiehtonut minua syvästi, kuten kysymykset siitä miten ja miksi naisilla on erilaisia vastauksia elämänkumppaneihimme miehiin nähden.

Neuropsykiatri Louanne Brizendinen kirjaan “The Female Brain” perustuva artikkeli “Why Are Men So Different from Us?” oli inspiraationi tälle kirjoitukselle. Mainittu mielenkiintoinen kirja julkaistiin vuonna 2006 ja hukkui polemiikkiin nostettuaan tapetille naisten masennuksen aiheena, jota tässäkin nyt käsittelen.

Masennus on tärkeä aihe psykologiassa ja psykiatriassa, yhtälailla naisille ja miehille. Yleisyytensä vuoksi masennus onkin ansainnut lempinimensä “psykiatrian flunssa”.

Tilastot osoittavat yhden kymmenestä kärsineen tai tulevan kärsimään masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä. Selvillä on myös, että naiset joutuvat alakulon uhreiksi kaksi kertaa miehiä todennäköisemmin johtuen sellaisista olosuhteista kuten puberteetti, raskaus, synnytyksen jälkeinen aika tai vaihdevuodet.

Viime aikaisten tutkimusten mukaan on olemassa lukuisia syitä, jotka tekevät naisista alttiimpia masennukselle kuin miehet:

1 – Perimä

Nainen, jolla on sukuhistoriassaan masennustapauksia sairastuu todennäköisemmin masennukseen, vaikkakaan kyseessä ei ole määrittelevä tekijä. Usein syy miksi nainen kärsii masennuksesta on sekä geneettisten että psykologisten tekijöiden summa.

2 – Hormonit

Hormonivaihtelut, joista me naiset kärsimme, ovat täydellinen kasvualusta masennukselle otettaessa huomioon niiden vaikuttavan aivojen kemikaaleihin ja täten tunteisiimme. Naisen elämässä on useita hetkiä, jolloin hormonit voivat vaikuttaa masennuksen puhkeamiseen.

Teini-iän aikana halu saada ystävien hyväksyntä, erityisesti poikien, ja ennen kaikkea fyysisen ulkonäön suhteen, voi laukaista masennuksen. Lisäksi tytöt joutuvat poikia useammin seksuaalisen kaltoin kohtelun tai hyväksikäytön kohteiksi, mikä myös saattaa olla laukaisevana tekijänä. Tutkimus osoittaa, että kun 70 % tytöistä kärsii masennuksesta, vain 14 % pojista joutuu sen hampaisiin.

Kuukautisia edeltävä dysforinen oireyhtymä (PMDD) koskettaa joitakin naisia. Viikolla ennen kuukautisia tästä häiriöstä kärsivät naiset altistuvat erityisesti muutoksille aivokemiassa, mikä saattaa johtaa masennukseen.

Synnytyksen jälkeinen masennus on myös yleistä. Hormonimuutokset, uuden elämän kanssa toimiminen ja lapsen kasvattamiseen liittyvä vastuu ovat kaikki asioita, jotka saattavat laukaista masennuksen – joskin tämä tavallisesti on yleisempää naisilla jotka ovat kärsineet kyseisestä sairaudesta aiemminkin. On kuitenkin huomattava, että usein synnytyksen jälkeen esiintyvää niin kutsuttua “baby bluesia” ei tulisi sekoittaa masennukseen.

Myös vaihdevuodet voivat aiheuttaa masennusta johtuen kehomme tänä aikana läpikäymästä hormonaalisesta muutoksesta.

3 – Aivojen kemia

Häiriöt aivojen eri välittäjäaineiden, kuten dopamiinin, seratoniinin ja noradrenaliinin tasapainossa saattaa aiheuttaa masennusta.

4 – Stressi

Elämässä on erityisen stressaavia ja/tai surullisia tilanteita, kuten rakkaan tai työpaikan menettäminen ja fyysinen tai psykologinen kaltoin kohtelu. Meidän tulisi huomioida, että naiset yleisesti ottaen ovat taipuvaisia pohdiskelemaan mitä tahansa ongelmaa enemmän kuin miehet, siksi nämäkin tilanteet ovat erinomaisia kasvualustoja masennukselle.

5 – Sosiokulttuuriset paineet

Naiset tuntevat sosiaalisen paineen olla tavallaan “supernaisia” – pitää olla menestyvä nainen työpaikalla, täydellinen vaimo ja äiti, sekä olla fyysisesti kunnossa. Nämä paineet usein johtavat masennukseen.

6 – Elinajanodotukset

Naisten eliniänodotus on korkeampi kuin miesten, joten heillä on enemmän aikaa kehittää tämä mielen sairaus.

7 – Naiset hakevat yleisemmin apua

Naisilla on vähemmän vaikeuksia ilmaista ongelmiaan ja kääntyä ammattilaisen puoleen. Tästä syystä tulee tietoon useampia naispuolisia masennustapauksia kuin miespuolisia.