Miten olla myötämielinen itseään kohtaan

Miten olla myötämielinen itseään kohtaan

Viimeisin päivitys: 22 tammikuuta, 2016

Usein väitetään, että me olemme kukin itsemme pahin arvostelija, ja että kohtelemme yleensä muita paremmin kuin itseämme. Suurin osa meistä vaatii itseltään liikaa, ei anna itselleen anteeksi vikojaan ja kamppailee ollakseen myötämielinen ja ystävällinen itseään kohtaan.

Siksi onkin välttämätöntä että me opimme rakastamaan, kunnioittamaan ja hyväksymään itsemme, samoin kuin teemme ihmisille ympärillämme. Aloittamalla itsestämme tulee ystävällisyyden ja myötätunnon tunteiden ulottamisesta muita kohtaan helpompaa.

Monet ihmiset uskovat, että heidän täytyy olla ankaria itseään kohtaan jotta he eivät vain maleksisi ympäriinsä saamatta mitään aikaiseksi. He kokevat tarvitsevansa tiukkoja aikarajoja liikkuakseen eteenpäin elämässä. Se saattaa olla totta ja on toki hyväksyttävää haastaa itseään. Ongelma onkin, että me keskitymme usein siihen mitä teemme väärin tai mitä me voisimme parantaa, ja olemme jopa pakkomielteisiä sen suhteen. Me voisimme kokeilun vuoksi olla hieman vähemmän ankaria ja sallia itsemme tehdä virheitä silloin tällöin (mikä olisi myös hyvä oppimiskokemus).

Me vaikutamme muille vahvoilta, päättäväisiltä ja rohkeilta ihmisiltä, suorastaan supersankareilta tai ihmenaisilta. Samaan aikaan me kuitenkin peittelemme sitä että olemme peloissamme, että meillä on epäilyksiä ja että me olemme onnettomia .

Tämä naamio tai verho jonka panemme pystyyn ei auta meitä. Itse asiassa se tekee täysin päinvastoin, sillä kun koittaa aika jolloin meidän täytyy olla yksin, meistä tulee mitä epäoikeudenmukaisimpia, ankarimpia ja julmimpia ihmisiä mitä Maa päällään kantaa, emmekä suvaitse itsemme tehdä pienintäkään virhettä.

Miten alkaa olla myötämielinen

Tokaisu “Minä rakastan itseäni” ei merkitse samaa kuin narsismi, vaan ainoastaan osoittaa että minä hyväksyn itseni ja rakastan itseäni sellaisena kuin olen. Ja vaikka tämä vaikuttaa olevan maailman hankalin asia, ei sen pitäisi olla sitä. Tässä on joitakin vinkkejä, jotka saattavat auttaa sinua:

On hyväksyttävää tehdä virheitä

Kukaan ei ole täydellinen, eikä kukaan syntynyt tietäen kaikkea. Aivan kuten käy muillekin, teet sinäkin virheitä koska olet inhimillinen. Älä jää vellomaan virheissäsi; älä tee kärpäsestä härkästä vaan aseta asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Jos tavassasi käyttäytyä, toimia tai puhua on jotain mistä et pidä, keskitä siihen enemmän huomiota ensi kerralla, analysoi tilanne ja määrittele miten voit korjata sen. Mitä jos sama virhe olisi sattunut ystävälle tai perheenjäsenelle? Vakuuta itsesi siitä, että maailma ei lakkaa pyörimästä vain koska sinä mokasit, tai ennemminkin siksi, että sinä myönsit virheesi.

Älä jätä kipua huomioimatta

Älä kiellä surun, pelon, kärsimyksen, epätoivon ja masennuksen kipeitä tuntemuksia. Asioiden kätkeminen muilta voi toimia tietyissä tapauksissa, mutta tulee vielä aika jolloin sinun täytyy käydä tunteesi ja emootiosi läpi .

Me pystymme käsittelemään parhaan ystävän kärsimän pahan olon tai kun kumppanillamme on huono päivä, mutta emme sitä että sanoisimme “Minä olen surullinen tänään” tai “Minä olen masentunut”. Kaikki tämä koska me haluamme siirtyä etäämmälle tuosta epämiellyttävästä tunteesta, salata sen ja jättää sen korjaamatta. Tämä vain pahentaa tilannetta.

Tyttö piirsi peiliin sydämen ja katsoo itseään sen läpi

Kohtele itseäsi samoin kuin kohtelisit jotakuta jota rakastat

Kuvittele, että olet keittiössä pienen lapsesi kanssa joka haluaa auttaa kattamaan pöydän. Hän ottaa lasin ja se putoaa lattialle ja pirstoutuu tuhanneksi sirpaleeksi. Mitä sinä sanoisit? Sinä saattaisit torua häntä, mutta jos hän saa haavan tai alkaa itkeä, sinä lohduttaisit häntä, sinä sanoisit että sehän oli vahinko, virhe joka saattaisi sattua kenelle tahansa.

No, entäpä jos oman lapsesi sijasta sinä itse pudottaisit lasin joka särkyy tuhanteen osaan? Varmaankin ensimmäinen reaktiosi olisi ajatella että olet hyödytön turhake joka ei osaa tehdä mitään oikein. Tästä on myötämielisyys kaukana.

Vertaa molempia tilanteita ja kuvittele, miltä sinun lapsestasi tuntuisi jos sanoisit hänelle samoja asioita kuin kerrot itsellesi, ja miltä sinusta tuntuisi jos olisit itseäsi kohtaan ymmärtäväisempi, kuten olet lapsesi suhteen.

Huono päivä ei tarkoita että huono onni on tullut jäädäkseen

Me kaikki käymme läpi hetkiä, jotka mieluummin unohtaisimme. Sellaisia, jotka satuttavat meitä niin paljon, että meistä ei tunnu enää lainkaan hyvältä ja vaikuttaa siltä kuin kävelisimme musta pilvi päämme päällä.

Meidän on kuitenkin mahdollista selviytyä menestyksekkäästi vaikeuksista; pahoista, valitettavista, epäonnisista ja epämieluisista asioista ja tapahtumista. Me pystymme voittamaan taistelun tappioputkea, huonoa onnea, tai miksi sitä haluammekaan kutsua, vastaan. Jopa huonoimmissa mahdollisissa hetkissä on aina valoisat kohtansa. Anna itsellesi muutama minuutti aikaa päivittäin ajatella asioita joista sinun pitäisi olla kiitollinen… Tulet tajuamaan, että syitä on lukuisia ja ne ovat vieläpä erittäin hyviä!

Älä ole itsesi pahin vihollinen, ryhdy ennemmin itsesi parhaaksi liittolaiseksi ja ystäväksi.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.