Meditaatio: tila, jossa mielemme löytää rauhan
Meditaation käyttäminen yhtenä rentoutumiskeinona ja purkaaksemme stressiä on osa yhä useamman ihmisen arkea, ennen kaikkea sen tunnettujen mielenterveydellisten hyötyjen vuoksi. Kuitenkin eniten huomiota saavat osakseen jatkuvan meditaation tai tietoisen läsnäolon harjoittaminen, koska niiden tuomat terveyshyödyt näyttävät ulottuvan paljon pidemmälle kuin vain stressinpurkuun.
Tietoinen meditaatio paitsi auttaa helpottamaan psykologisia ongelmia, myös fyysisiä kiputiloja ja haittoja kuten vaikkapa jännitystä, kroonisia kipuja, psoriasista, unettomuutta, hermostuneisuutta ja masennusta. On myös todistettu, että se stimuloi immunologisia toimintoja ja auttaa vähentämään tarvetta pakonomaiseen syömiseen.
Kaiken tämän lisäksi on myös todistettu, että meditaatio, erityisesti kun kyseessä on tietoinen meditaatio tai tietoisen läsnäolon harjoittaminen, auttaa tehostamaan aivojen toimintaa.
Meditaatio ja aivojen toiminta
Kalifornian yliopistossa laadittu uusi tutkimus viittaa siihen, että yksi keskittymisen ja uudelleenjärjestäytymisen vaikutuksista on aivoyhteyksien tehostuminen. Tutkijat vertailivat aivotoimintaa vapaaehtoisten keskuudessa kahdeksan viikon stressinhallintakoulutuksen jälkeen. Vapaaehtoiset oltiin jaettu niihin, jotka harjoittivat tietoista läsnäoloaan, sekä niihin, jotka eivät käyneet läpi koulutusta.
Magneettikuvat näyttivät voimakkaampia yhteyksiä useissa eri osissa aivoa ja aivan erityisesti niissä osissa, jotka ovat yhteydessä huomioimiseen sekä audiovisuaalisiin prosesseihin.
Myöhemmin tehdyssä Massachusetts General Hospitalin tutkimuksessa tutkijat käyttivät magneettikuvia dokumentoidakseen “ennen ja jälkeen” -muutokset aivojen harmaassa aineessa. Tutkijat saivat selville, että meditaatio voi todella auttaa muokkaamaan aivoja aivan uudella tavalla ja saamaan aivot kasvamaan merkittävästi sekä parantamaan kaikkia sen eri toimintoja.
Tutkijat etsivät muutoksia tutkimusryhmiin kuuluvien ihmisten aivojen koossa viidessä eri aivojen osassa. Siinä ryhmässä, jossa meditaatiota harjoitettiin, oli havaittavissa kasvua neljässä eri aivojen osassa.
Suurin ero huomattiin singulaarisessa aivokuoressa, joka on kytköksissä esimerkiksi ajatusten harhailemiseen ja itsearvostukseen. Lisäksi oli nähtävissä selkeitä eroa vasemmassa hippokampuksessa eli aivotursossa, joka edesauttaa ihmistä oppimisessa, ymmärtämisessä, muistamisessa ja tunteiden säätelyssä. Aivojen päälaen- eli parietaalilohko, joka on yhteydessä asioiden tunnistamiseen ja tulkitsemiseen ja empatiaan ja myötätuntoon, oli myös kasvanut kooltaan suuremmaksi. Sen lisäksi huomattiin muutoksia aivosillassa erityisesti sellaisessa osassa, joka tuottaa runsain määrin aivojen säätelevää välittäjäainetta.
Lisäksi oli nähtäviä muutoksia mantelitumakkeessa, joka on aivoissa se osa, joka synnyttää reaktioita esimerkiksi tappelutilanteessa tai lennolla. Tämä on tärkeää ja oleellista esimerkiksi hermostuneisuuden, jännittyneisyyden, pelon ja stressin kannalta. Siinä ryhmässä, joka kävi läpi tietoisen läsnäolon harjoituksia stressinhallintakurssilla, todettiin pienentymistä juurikin tässä osassa aivoja. Mantelitumakkeessa tapahtunut muutos korreloi myös merkittävästi vähentyneen stressitason kanssa.
Meditaatio ja muutokset geeneissä
Tällä hetkellä tiedemiehet voivat ainoastaan spekuloida näiden aivoissa tapahtuvien muutosten ja terveysvaikutusten välistä vuorovaikutusta, joihin tietoinen läsnäolo ja tietoinen meditaatio vaikuttavat. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin osaltaan tukeneet sitä olettamusta, että meditaation harjoittaminen voi todella muuttaa kehoa hyvin perustavanlaatuisilla tavoilla ja jopa geneettisessä mielessä.
Tällä hetkellä tiedemiehet tutkivat kiinnostuneina sitä, kuinka rentoutumiseen liittyvät tekniikat (kuten tietoisen läsnäolon harjoittaminen ja jooga) voivat muuttaa geneettisiä siteitä sellaisten ihmisten kohdalla, jotka harjoittavat niitä säännöllisesti. Erityisesti tiedemiehiä kiinnostaa selvittää mahdollisia muutoksia sellaisissa geeneissä, jotka kontrolloivat sitä, kuinka keho hallitsee vapaita radikaaleja, turpoamisprosesseja ja solujen kuolleisuutta.