Leijona ja tämän heijastus
Mikäli et vielä tunne tätä Leijonan tarinaa, tutustu siihen nyt, sillä se on hyvä moraalinen tarina, joka saa meidät pysähtymään ja miettimään sitä, miten kohtaamme ongelmamme ja otamme sen pelätyn ensimmäisen askeleen kohti niiden voittamista.
Monet meistä ovat kohdanneet tilanteen, jossa ongelma ikään kuin ottaa meidät haltuunsa. Aivan kuin se olisi hengittämässämme ilmassa, syömässämme ruoassa, käyttämissämme vaatteissa, yms. Vaikuttaa siltä, että kaikki pyörisi tämän ongelman ympärillä ja se saa ajatuksemme ja tunteemme valtaansa päivän jokaisena tuntina, joka päivä.
Tutustutaanpa leijonan tarinaan:
Olipa kerran leijona, joka asui aavikolla. Tällä aavikolla puhalsi niin kova tuuli, että se sai veden tyrskyämään kuin meren siinä lammessa, josta eläimet joivat. Voimakkaat tuulenpuuskat tekivät vedestä niin aaltoilevan, ettei siitä heijastunut mitään.
Eräänä päivänä leijona suuntasi metsään, jossa sillä oli tapana metsästää tai leikkiä vapaa-aikanaan. Se käveli läpi viidakon, kunnes sitä alkoi väsyttää ja janottaa. Se lähti etsimään vettä ja löysikin lammen, jonka vesi oli raikkainta, viileintä ja tyynintä, mitä kuvitella saattoi.
Leijona laski päänsä alas ja venytti kaulaansa juodakseen ison kulauksen vettä, kunnes yhtäkkiä se säikähti omaa heijastustaan kuvitellen, että aivan sen edessä oli toinen leijona.
“Tämän veden täytyy siis kuulua toiselle leijonalle. Parempi olla varovainen ja lähteä pois”, se ajatteli. Se alkoi perääntyä, mutta sen jano tuli takaisin ja vaati sitä lähestymään lampea uudemman kerran. Kun se tuli lähemmäksi veden pintaa, se näki taas heijastuksen komeaharjaisesta leijonasta.
Leijona kyyristyi odottaakseen parasta hetkeä pelottaa toinen leijona matkoihinsa. Aivan kuten se oli tottunut tekemään merkatessaan reviiriään tai osoittaessaan valta-asemaansa, se avasi kitansa ja päästi ulos voimakkaan karjaisun. Mutta täysin samaan aikaan kun se avasi suunsa, se huomasi myös “toisen leijonan” suun avautuvan. Leijonan mielestä tämä oli kamala ja hyvin pelottava näky!
Uudelleen ja uudelleen leijona perääntyi. Mutta joka kerta kun se käveli poispäin, se löysi uudelleen rohkeutensa ja palasi lammen luo, vain kokeakseen kyseisen pelottavan tapahtuman yhä uudelleen. Jonkun ajan päästä leijonaa alkoi kuitenkin janottaa niin kovasti ja siitä tuli niin epätoivoinen, että se päätti, “Olipa siellä toinen leijona tai ei, minä aion nyt juoda tästä lammesta!”. Ja heti kun se upotti kasvonsa lammen veteen, “toinen leijona” katosi!
Mitä voimme oppia leijonalta?
Hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta saattaa esiintyä helpostikin ongelmien ilmetessä. Meistä saattaa tuntua jopa siltä, että mitään ei ole tehtävissä ratkaisun löytämiseksi. Tunnemme olomme lamautuneiksi, emmekä tiedä, miten voisimme toimia. Valitettavasti tulemme jokainen tuntemaan olomme tällaiseksi jossakin vaiheessa elämäämme.
Etäisyyden ottaminen ongelmaan voi joskus auttaa. Myös neuvon kysyminen muilta ihmisiltä voi helpottaa vaikeiden päätösten tekemistä.
Yksi tärkeimmistä ratkaisun löytämiseen johtavista tekijoistä on “ensimmäisen askeleen” ottaminen. Tämän jälkeen voit päättää, miten etenet asian suhteen jatkossa. Mikäli et ota ensimmäistä askelta, et tule ikinä pääsemään vuoren huipulle. Vaikka onkin täysin normaalia tuntea pelkoa tai huolta paljon työtä vaativan ongelman edessä, ensimmäisen askeleen ottaminen tulee lievittämään monia nurkan takana vaanivia epävarmuuksia ja pelkoja.
Onnistuaksesi tässä, sinun tulee alkaa luoda mahdollisuuksia sen sijaan, että odottaisit vain vastausten tippuvan taivaalta. Mahdollisten psykologisten esteiden tai rajojen poistaminen on myös hyvin tärkeää, sillä näin voit jatkaa etenemistäsi.
Mieti kaikkia niitä kertoja, jolloin todellinen ongelmasi oli se, ettet yksinkertaisesti tiennyt, miten ratkaisisit jonkin pulman. On normaalia tuntea pelkoa, haluta vältellä tilannetta ja toivoa, että kaikki kääntyisi itsestään parhain päin. Pelko kuitenkin on voimakas este, jonka ainoa tarkoitus on pitää sinut loukussa.
On tietenkin helppoa lukea tai kirjoittaa näistä asioista, mutta ne tulisi myös tehdä todeksi. Ota hetki aikaa ollaksesi niin kuin tarinan leijona ja ymmärtääksesi eron sen välillä, että yrität tehdä jotakin ja sen, että teet jotakin. Kun pelkästään yrität, on helpompi antaa periksi epäröinnin hetkellä. Kun taas todella aiot tehdä jotakin, näet teon mukanaan tuomat muutokset, jotka antavat sinulle varmuuden tunnetta, jota tulet tarvitsemaan matkallasi eteenpäin.
Sinä olet se henkilö, joka päättää, kumman puolen sinä valitset. Oletko valmis olemaan “viidakon kuningas”?