Älykkäillä ihmisillä ystävät ovat harvemmassa

Älykkäillä ihmisillä ystävät ovat harvemmassa

Viimeisin päivitys: 09 helmikuuta, 2017

 

Ei pidetä järin suurena älyn merkkinä sitä, kun ihmisellä on vain harvoja ystäviä. Päin vastoin, ystävien uupuminen saattaa asettaa sinut oudon linnun asemaan, sen kaltaisten ihmisten joukkoon, jotka eivät varsinaisesti pidä muiden kanssa vuorovaikutuksessa olemisesta. Mutta onko tämän ajatuksen takana mitään totuutta? Onko todella totta, että harvempien ystävien omaaminen on kummallista? Itse asiassa jotkut sanovat tämän merkitsevän samaa kuin älykkyys.

Tämä on vallankumouksellinen väite johon monet ihmiset ovat samaistuneet, samalla kun toiset ovat avanneet silmänsä hämmästyksestä selkoselälleen. Eräs tutkimus on paljastanut, että älykkäillä ihmisillä on huomattavasti vähemmän ystäviä, ehkä koska he käyttäytyvät hyvin eri tavalla kuin mihin me olemme yleisesti ottaen tottuneet.

Psykologit Satoshi Kanazawa ja Norman Lee tulivat sellaiseen johtopäätökseen, että tiheään asutuilla alueilla asuvat ihmiset tunsivat olonsa vähemmän onnelliseksi. Tämä toteamus käy monelle ihmiselle järkeen, mutta vaikutti siltä kuin asiaa ei olisi koskaan todistettu saati tutkittu. Mutta nyt tätä aihetta on valaistu käyttämällä avuksi tilastoja, jotka vahvistavat tämän myytin pitävän paikkansa.

Älykkäät ihmiset ja ystävät

Kun ajattelet fiksuja ihmisiä, saatat ajatella ihmisiä jotka saavat hyviä arvosanoja, tai joilla on aina kirja käsissään. Mielikuvissa he kuluttavat aikansa mieluiten kirjastossa edeten kuumeisesti opettajan antamien tehtävien parissa. Sosialisointi ei varsinaisesti kuulu niiden asioiden joukkoon, joita älykkäät ihmiset kaipaavat, ja itse asiassa he ovatkin onnellisia omassa yksinäisyydessään.

Älykkäät ihmiset lukevat kirjoja

Tämä mainittu tutkimus, jonka suorittivat London School of Economics ja Singapore Management University yhdessä, paljasti että ihmisten, joilla on korkea älykkyysosamäärä ei tarvitse olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa yhtä paljon kuin muiden ihmisten tunteakseen olonsa hyväksi.

Toisaalta taasen ihmiset, joiden älykkyysosamäärä on alhaisempi paljastivat tarpeen sosialisointiin, käyttäen enemmän aikaa tutustuen muihin ihmisiin. Tämä osoitti, että älykkäät ihmiset toimivat valtavirtaa vastaan, mikäli heitä verrataan väestön muuhun osaan. He eivät tee sitä mitä pidetään “normaalina.” He ovat onnellisia ilman kovinkaan aktiivista sosiaalista elämää.

Osanottajiin kuului 15 000 ihmistä ikävuosien 18 ja 28 väliltä. Tämä haarukka on nuori ikä, jolloin tarve kanssakäymiseen ja muiden ihmisten tapaamiseen on suurempi. Mutta tästä huolimatta älykkäät ihmiset eivät tunteneet oloaan seurustellessaan yhtä onnelliseksi kuin muut. He eivät koe samoin sitä miellyttävää aistimusta, jonka muiden ihmisten kanssa oleminen ja uusien ihmisten tapaaminen aiheuttaa. Tämä oli merkittävä tulos.

Yksinäisyys ja itsenäisyys

Monilla ihmisillä on vakavia ongelmia yksinäisyyden ja tunnetason riippuvaisuuden suhteen. Meitä ei ole kasvatettu elämään kaiken ja jokaisen reunalla. Me olemme sosiaalisia olentoja, jotka nauttivat hyvästä seurasta, ja jotka toisinaan jopa todella tarvitsevat tätä seuraa. Mutta entä jos oletkin onnellinen omassa yksinäisyydessäsi?

Tutkimus osoitti, että älykkäät ihmiset ovat paljon tyytyväisempiä silloin, kun he viettävät aikaansa yksin. Tämä ei tarkoita, että he eristävät itsensä muusta maailmasta; luonnollisesti he ovat ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa, mutta ainoastaan itselleen läheisten ja tuttujen ihmisten.

Tyttö yksin

Älykkäät ihmiset pystyvät laskemaan ystävänsä yhdellä kädellä, ja jos nämä ihmiset jotenkin pettävät heidät, ei heillä ole ongelmia jatkaa elämässä eteenpäin. He ovat varautuneet kohtaamaan elämän tarvitsematta minkäänlaista tukea. Toisin kuin monet ihmiset, he eivät jätä omaa onnellisuuttaan muiden ihmisten käsiin.

He ovat paljon muita itsenäisempiä ja nauttivat omasta yksinäisyydestään, mikä taasen on jotain täysin käsittämätöntä suurimmalle osalle ihmisistä. Tässä asiassa tutkijat kääntyivät Savanna -teorian puoleen, joka keskittyy ihmisaivojen kehitykseen aikojen alusta tähän päivään saakka.

Kun Homo sapiens käveli ensimmäistä kertaa Maan kamaralla, heitä ei oltu erotettu toisistaan. Sen sijaan he asuivat yhdessä suurilla avoimilla alueilla. Ihmisiä oli todella vähän, joten he muodostivat ryhmiä voidakseen suojella itseään ja toisiaan sekä selviytyä.

Älykkäät ihmiset kokevat kuin he olisivat edelleen noilla laajoilla ja yksinäisillä alueilla vain muutama ihminen ympärillään. Tästä syystä he ovat valmistautuneet kohtaamaan haasteita omillaan, ilman tukea tuntemattomilta. Älykkäät ihmiset ovat varmoja itsestään ja sellaisiin muihin ihmisiin luottaminen, joita he eivät tunne, saattaisi hidastaa heidän menoaan.

Ihmisiä, jotka ovat tarjonneet panoksenaan maailmalle mahtavia keksintöjä, ei suoranaisesti tunnettu johtuen heidän seurallisuudestaan. Ehkäpä heidän projektinsa ja tavoitteensa tekivät heidät onnellisemmaksi kuin muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen. Kanazawa, Lontoolaisesta koulusta, pudotti myös toisen pommin: älykkäät naiset joko eivät saa lapsia lainkaan, tai saavat lapsensa vasta kypsällä iällä.

Tässä heillä on järki paikallaan, kun vilkaisee maailmaa tarkemmin. Korkeasti koulutetut ihmiset ja uralleen keskittyneet eivät saa lapsia ennen kuin ovat yli 30-vuotiaita, kun taas suurin osa opiskelunsa lukion jälkeen päättävistä ihmisistä on jo ehtinyt perustaa yhden tai useamman lapsen perheen.

Vaikuttaa siltä kuin enemmän tai vähemmän älykkäänä oleminen liittyisi paljon riippuvaisuuteen ja elämässämme valitsemaamme suuntaan. Tutkimuksen mukaan oma älykkyytesi taso voi johtaa sinut jollekin polulle toisen sijaan.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.