5 askelta kohti henkisten haavojen parantumista

Läpi elämän kokemamme kipeät asiat kaivertuvat mieliimme emotionaalisiksi haavoiksi. Niitä voi olla paljon, ja kutsumme niitä monilla eri nimillä: petetyksi tuleminen, nöyryytys, epäluottamus, hylkääminen, epäoikeudenmukaisuus…

On tärkeää tiedostaa nämä haavat ja olla peittelemättä niitä, sillä mitä kauemmin odotamme niiden alkavan parantua, sitä pahemmiksi ne muuttuvat. Kun ihminen tuntee olonsa haavoitetuksi, hän käy läpi mielessään yhä uudelleen ja uudelleen tilanteita, jotka pahentavat kipua ja saa meidät käyttäytymään teeskennellen tämän tuskan uudelleenelämisen pelosta.

Niinpä kirjoitamme nyt 5 vaiheesta, jotka on käytävä läpi emotionaalisten haavojen parantumisprosessin aikana.

1 – Hyväksy haava osaksi itseäsi.

Haava on olemassa, halusitpa sitä tai et. Ensimmäinen askel onkin tunnustaa sen mahdollinen olemassaolo. Lise Bourbeaun mukaan haavan hyväksyminen tarkoittaa sen tunnustamista ja huolellista tarkastelua sekä tietoa siitä, että ihmiselämässä tulee toisinaan vastaan tilanteita, jotka on pakko selvittää.

Emme ole sen parempia tai huonompia ihmisiä siksi, että joku on satuttanut meitä. Henkilö, joka rakentaa suojamuurin ympärilleen tekee tavallaan sankarillisen teon itseensä kohdistuvan rakkauden nimessä, mutta tämä ei välttämättä tuo helpotusta pidemmällä aikavälillä. Toisin sanoen suojamuuri toki suojelee haitalliselta ympäristöltä, mutta kun haava on avoinna ja voit nähdä sen, on aika ajatella sen parantamista. Haavan hyväksyminen tekee hyvää, sillä vain siten pääsee eroon pakottavasta tarpeesta muuttaa itseään.

2 – Hyväksy, että heijastat pelkosi itseesi ja muihin tekojesi kautta.

Päätös ja tahdonvoima päästä haavoista yli on ensimmäinen askel kohti kärsivällisyyttä, myötätuntoa ja itsemme ymmärtämistä. Nämä hyveet kehittyvät sinussa ja autat myös muita kehittämään niitä, mikä hellii hyvinvointiasi.

Joskus emme välttämättä käsitä, että siirrämme odotuksemme muihin ihmisiin toivoen, että he täyttävät vaatimuksemme ja toiveemme. Totuus on kuitenkin se, että tällainen käytös johtaa epäterveellisiin ihmissuhteisiin ja valtavaan epämukavuuden tunteeseen kun muut eivät vastaa odotuksiisi haluamallasi tavalla.

3 – Anna itsellesi lupa olla vihainen niitä kohtaan, jotka ovat satuttaneet sinua syvältä.

Mitä enemmän tulet satutetuksi ja mitä syvempiä haavasi ovat, sitä normaalimpaa ja inhimillisempää on syyttää ja tuntea vihaa ketä tahansa sinua satuttanutta ihmistä kohtaan. Anna itsellesi lupa olla vihainen ja anna itsellesi anteeksi. Kun tunnet olosi vihaiseksi muita kohtaan siitä, miten paljon he ovat sinua satuttaneet, on se kuin kutittavien haavojen jatkuvaa raapimista.

Syyllisyydentunne tekee anteeksiannosta hankalaa, mutta syytöksistä ja katkeruudesta vapautuminen on ainoa keino parantaa haavat. Antaessasi anteeksi huomaat, että muita satuttavat ihmiset tuntevat sisällään luultavasti paljon tuskaa. Satutat muita itse ylläpitämilläsi kulisseilla yrittäessäsi suojella itseäsi. Kun otat naamion pois kasvoiltasi ja päätät antaa anteeksi, on se kohdallasi ensimmäinen askel tullaksesi välittävämmäksi ja vähemmän kärsivämmäksi ihmiseksi.

4 – Mikään muutos ei ole mahdollinen ilman haavan hyväksymistä.

Haava voi opettaa sinulle jotakin, vaikka haavan hyväksyminen saattaa todennäköisesti käydä kalliiksi. Ego luo ympärillesi suojamuurin, joka on melkoisen tehokas piilottamaan ongelmasi. On totta, että yleensä ego pyrkii parantamaan haavat helpoimmalla mahdollisella tavalla, mutta tosiasiassa se aiheuttaa vain haittaa.

Itse asiassa elämästäsi tekevät yksinkertaisemman omat ajatuksesi, päätöksesi ja tekemisesi, vaikka asioiden työstäminen tuntuukin raskaalta. Saattaa myös olla, että yrität piilottaa sinua eniten satuttavat haavasi, koska pelkäät ikävien muistojen kohtaamista. Tämä saa sinut pukemaan yllesi roolin ja teeskentelemään jotain muuta kuin mitä oikeasti olet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lakkaat olemasta oma itsesi.

5 – Anna itsellesi aikaa huomata, kuinka kauan olet surrut haavojasi.

Olisi paras ottaa naamio pois kasvoilta niin pian kuin mahdollista ja mikä tärkeintä, ilman itsensä arvostelemista. Vain siten pystyt havainnoimaan, miten haavasi voidaan parantaa.On mahdollista vaihtaa naamio toiseen saman päivän aikana tai pitää yllä samaa naamiota päivien tai jopa kuukausien ajan. Ihanteellisessa tilanteessa pystyt kertomaan itsellesi: “Hyvä on, olen pitänyt tätä naamiota kasvoillani ja sen syy on tämä”. Vain siten tiedät, että olet matkalla oikeaan suuntaan ja että loppumatkan ajan oppaanasi toimii tunne siitä, ettei sinun tarvitse enää piilotella itseäsi.

Kuvat: bruniewska and natalia_maroz